Arkistojen syövereistä

Elliottin ja Amoksen emäntä havahtui yhtäkkiä siihen, että tällä blogilla - kammottavalla tavalla harventuneesta päivitystahdista huolimatta - on olemassa yhä edelleen, syystä, jota ei voi käsittää, jonkinlainen lukijakunta. :O Tästä äkillisestä oivalluksesta nolostuneena ja hämmentyneenä päätettiin kerätä edes jonkinlainen kuvallinen päivitys kasaan kiitokseksi uskolliselle yleisölle. Osa kuvista on täysin ennenjulkaisemattomia, osa on nähty aikoinaan Facebookin puolella, silloin, kun siellä vielä jaksoi hengata. (Niille, jotka ovat ihmetelleet allekirjoittaneen häviämistä FB:stä, kerrottakoon, että hän yksinkertaisesti kyllästyi siihen meininkiin ja päätti häipyä for good, ja se päätös on pitänyt, mistä on syytä tuntea jonkinlaista ylpeyttä...)

Hän tietää olevansa Kulmakunnan Komein Lilaäijä

Teiniangstia

Hmm.. Onk noin? *pienet rattaat pyörivät pään sisällä*

Paheksumme syvästi. Voisitko uittaa jalkojasi muualla?

Mikä on pieni, vaaleanpunertava ja roikkuu narusta?

Tasapainoton nuorukainen

Meditointia

(Tämä kuva selittää Amoksen lempinimet 

Möhkö, Möhkiäinen, Möntti, Möhkäle)

Amoksen suurin rakkaus: Ikea-rotat (+ jääkarhu)

-u-

 Ei voisi juurikaan vaikeampaan 

asentoon pysähtyä nuuhkimaan

Kuumimmalla kesähelteelläkin on nukuttava vierekkäin.
Ettei vaan palele. 

Jyrsijä-imitaatio. You're doing it right!

Riiviöt emonsa kimpussa

Epen aikoja sitten vierähtäneen 2-vuotispäivän 

virallinen juhlaposetus

Saapaspääkissan viimeisimmät dokumentoidut seikkailut

Ja voisit nyt lopettaa sen kuvaamisen!!

Joo, toi kuvaaminen on kyllä tosi ärsyttävää. Jotain rajaa.