Tänään emäntää kohtasi varsin yllättävä näky kotiin tullessaan. Se valitettavasti ehdittiin ikuistaa vain säälittävällä digipokkarilla (salamalla päin näköä -tyyliin), sillä järkkärin akku oli päässyt juuri sopivasti loppumaan.
Amos oli käynyt shoppailemassa Vero Modassa?! Ostokset kulkivat näppärästi mukana.
Amos kuitenkin nopeasti oikaisi tapahtumien kulun: "MRÄÄÄÄÄH! KAMALA, KIERO, JULMA IHMINEN!! Jätit ihan tahallasi minulle ansan pöydälle! Tajuutsä?! Olis voinut vaikka henki lähteä! Sä tiedät, että mun on pakko aina tunkea pääni joka paikkaan."
Tästedes emäntä tsekkaa 20 kertaa (entisen 10 kerran sijaan) ulos lähtiessään, ettei esille jää... noh, juuri m i t ä ä n. Ja että kaikki kaapit, komerot ja laatikot ovat tiukasti jeesusteipillä suljettu. Kaikkea kummallista se itämaisen kissan omistaminen teettää.
Nuoremmalla pojalla näyttäisi olevan jonkinlainen uhmaikä meneillään. Kaikkia kieltoja pitää rikkoa ja katsoa, mitä siitä seuraa. Emännän provosointi on parasta ajanvietettä. Muun muassa MissMiseryn suuresti rakastamat huonekasvit ovat kärsineet kovin ja niiden lukumäärä on tippunut puoleen entisestä ahkeran lehtien repimisen ja lattialle tiputtelun takia. *kyynel* Kolme jäljellä olevaa kasvia vetelevät viimeisiään ja rukoilevat armoa.
Lisäksi nuoriherra osoittaa mieltään riehumalla, jos emäntä käy keskellä yötä vessassa, ja meneekin heti suoraan takaisin nukkumaan. Viime yönä Amos vaihteeksi taas päätti, että tässä asunnossahan ei sitten kukaan enää nuku, kun hänet noin tylysti jätettiin huomioimatta. Ei edes leikitetty tai annettu ruokaa, vaikka noustiin ylös sängystä. Hyi! Hävytöntä! Emäntä nukkui loppuyön hyvin levottomasti, sillä kaikenlainen kolina ja mouruaminen tunkivat uneen, ja lopulta näki unta, jossa arvaili äänen perusteella, mitä tavaroita paraikaa ollaan tuhoamassa. Aamulla lattiat olivat totuttuun tapaan pienen silpun peitossa: paperia, pahvia ja kissavessan ilmasuodatin oli revitty riekaleiksi. Amoksen tultua taloon on aamuaskareisiin pitänyt mahduttaa imurointi. Kunpa herra vaan itse tajuaisi, että mitä enemmän emännän pitää siivota hänen sotkujaan, sitä vähemmän jää aikaa leikityshetkiin.
Niin pieni ja viaton