Oodi Hese-pussille vol. 2

Tää Hese-pussi on siis aivan liian kiva!!

Rouskutetaan vähän näitä reunoja..

Kytiksessä

Ja kun unihätä yllättää, siellä voi myös ottaa pienet päikkärit

Iloa pienistä asioista

MissMiseryn taannoinen Hese-lankeemus tuotti suurta iloa sekä ihmiselle että kissalle. Salaatti oli nannaa ja Hese-pussista tuli pikkuprinssille mainio uusi lelu, joka toivottavasti tarjoaa viihdettä vielä moneksi illaksi. Sinne mahtuu mainiosti sisään eli se on erinomainen väijyntäpaikka, rapisee mukavasti ja lisäksi sitä on todella hauska retuuttaa ympäriinsä.

Väijytys

Pahaa-aavistamaton herra Kettu meni paistattelemaan päivää Catmaxille. VIRHE! Alakerrassa oli pieni vaalea kärppä hyökkäys-
asemissa.
Pahoinpitelyn päätteeksi Kettu mäiskäytettiin lattialle. Pysykööt vastedes poissa Elliottin kiipeilypuusta!

Paluu arkeen

MissMiseryn äitiysloma kesti vain viikon, joten tämän viikon Elliott on saanut totutella uuteen vuorokausirytmiin. Aamut ja illat riehutaan ja päivällä nukutaan kiltisti omassa kopassa ne 8-10 tuntia, kun ihminen käy töissä. Tai näin henkilökunta ainakin toivoo. Tietoa siitä, mitä asunnossa oikeasti tapahtuu emännän poissa ollessa ei ole, sillä valvontakameroita ei ole vielä ehditty asentaa.

Aamuisin on ollut Elliottin mielestä kovin ikävää, kun on joutunut jäämään yksin kotiin ja kovasti prinssi on aina yrittänyt tunkea mukaan samalla oven avauksella. Olisihan hänestä korvaamaton hyöty, kun hän olisi aina mukana joka paikassa. MissMisery on yrittänyt selittää pojalle, että töissä käynti on välttämätöntä, jotta edes toisella olisi ruokaa lautasella kuukauden jokaisena päivänä. Kissan on toki vaikea käsittää, miksi ihmiset kehittävät itselleen tällaisia oravanpyöriä. Eikö olisi mukavampaa vain syödä, nukkua ja leikkiä koko ajan?

Sitten illalla, kun omistaja on viimein tullut kotiin, Elliott pitää silmä tarkkana vahtia ulko-oven edessä, ettei se ihmisen mokoma taas pääse karkaamaan huomaamatta. Kengät yritetään tuhota ja takit raapia hajalle. Tämä ei ole ainakaan toistaiseksi estänyt ihmistä poistumasta kotoa. Elliottin on keksittävä uusia strategioita ihmisen hallitsemattoman kuljeskelun kontrolloimiseksi.

Henkilökunta on onneksi kunnostautunut leikityksen ja naksutin-
koulutuksen saralla korvatakseen Elliottille pitkät, yksin vietetyt tunnit. Rankkojen treenien jälkeen ei luulisi tuottavan suurempia ongelmia nukkua pitkä yö tai päivä kuin tukki.

"Yrittääkö se TAAS livahtaa salaa jonnekin?"

Viksu poika

Henkilökunta voi ylpeänä kertoa havainneensa äärimmäisen vilkasta aivotoimintaa nuorukaisen pääkopan sisällä. Naksutinkoulutus on alkanut menestyk-
sekkäästi. Elliott on osoittautunut välkyksi pojaksi, joka ei tarvitse montakaan toistoa oppiakseen uusia temppuja. Tähän mennessä ollaan opittu mm. menemään jakkaran päälle kiltisti istumaan ruokaa odotellessa sen sijaan, että emännän valmistellessa ruoka-annosta pyörittäisin taukoamatta jaloissa kurkku suorana huutaen.

Jatkuva kissanhiekkojen imurointi vessan lattialta kyllästytti sen verran ihmisosapuolta, että katsottiin aiheelliseksi myös opetella katetun hiekkalaatikon heilurioven käyttö. Se oli piece of cake. Hyvästi jatkuva imurointi!

Henkilökunta on tyytyväinen ja erittäin helpottunut löydettyään viimein monen yrityksen ja erehdyksen kautta laadukkaan, hajustamattoman ja tuskin lainkaan pölyävän hiekkamerkin. Edullisuudesta ei tässä tapauksessa voida puhua, mutta pääasia että sekä kissa että omistaja diggaavat. Sitä ostettiinkin sitten kerralla ainakin puolen vuoden satsi, kun oli kerrankin auto käytössä niin ei tarvi jatkossa autottoman selkä vääränä raataa 15 kilon säkkien kanssa.

Lisäksi Elliott treenaa valjaiden käyttöä. Brittineiti Hertta lahjoitti ystävällisesti vanhat punaiset pentuvaljaansa Elliottille. Tyttöjen väri ei ainakaan vielä näyttäisi suuresti haittaavan prinssiä. Keväämmällä voidaan alkaa sitten tehdä tutkimusretkiä ulkomaailmaan. Ensimmäinen valjaisiin pukeutuminen aiheutti huvittavan näköistä rodeohevosmaista hyppelyä. Erinomainen sopeutumiskyky on kuitenkin Elliottin parhaita puolia, ja jo toisella sovituskerralla valjaiden olemassaoloa tuskin huomattiin. Attaboy!

Rankkaa datailua

"Mä tiiän et aina kun toi mun uus mutsi - tai siis toi, joka antaa mulle ruokaa ja putsaa mun hiekkalaatikon ja imuroi vähän närkästyneen oloisena pois hiekat, jotka raivoisasti pöllyytän ulos laatikosta - niin aina kun se istuu tuohon koneensa ääreen sillä menee oikeesti
i k u i s u u s. Se säätää ja säätää ja naputtaa tekstiä ja liikuttelee hiirtä niin että välillä ihan ärsyttää ja pitää mennä mäiskiin sitä näytöllä liikkuvaa osoitinta ja kaikkia niitä mainoksia, jotka vilkkuu netissä. Mutta koska se on niin kauan siinä paikallaan, on tosi hyvä mennä aina pötköttään sen syliin. Siinä on mukavaa ja lämpöstä. Nyt se viimein keksi laittaa tollasen karheemman vanhan USA-lippupyyhkeen syliinsä, etten mä koko ajan valuis alas lattialle, kun mä oon niin ihanan silkkinen ja liukas.

Kauhee levottomuus iskee aina välillä tässä äipän sylissä makoillessa. Tai en mä tiiä mikä noita mun takajalkoja ja häntää vaivaa, mutta niitä pitää, anyways, välillä ottaa ihan etutassuilla kiinni ja purra niitä, kun ne on niin kurittomia. Etenkin toi mun älyttömän pitkä häntä, sillä tuntuu olevan ihan oma tahto. Kun se alkaa liikaa huitomaan niin täytyy vähän taltuttaa sitä. Pari näykkäsyä ja kunnon puhdistus niin sit se rauhottuu taas vähäks aikaa. Nyt jatkamaan päikkäreitä. Moi!"

Lelut TOP3

Kolmossija: Karvaotus. Oivallinen tanssikumppani. Vikisee purtaessa. Kadonnut jälleen mystisesti. Henkilökunta saa kontata sängyn, sohvan ja kaapinaluset läpi, jotta tanssiharjoitukset voivat jatkua.

Kakkossija: Kepin ja pitkän kuminauhan päässä oleva kissanminttutäytteinen tyyny, jossa on höyheniä pyrstönä. Korjaus: oli höyheniä pyrstönä. Pyrstön amputoinnista huolimatta lelu innostaa edelleen päätähuimaaviin loikkiin ja ryntäyksiin ympäri kämppää.

Ehdoton suosikki, lelukisan voittaja: Pitkän kepin ja narun päässä oleva höyhenillä höystetty nahkasuikalehuiska. Aidon nahan tuoksu herättää pikkuprinssissä todelliset metsästäjän vaistot. Kun saalis on saatu kiinni, sitä puolustetaan hinnalla millä hyvänsä. Jos Kettu tai Karvaotus sattuvat tielle, saavat he kuulla saalistaan puolustavan hirmuisen pedon sähinän ja murinan.

Arveluttava hra Kettu

Suosituksesta prinssille oli hankittu karvainen kaveri. Ensitapaaminen hra Ketun kanssa oli hyvin jännittävä. Mikä on tuo otus, joka vain möllöttää paikallaan? Voiko siihen luottaa ollenkaan? Elliott kokeili isottelua kunnon oravahännällä, nopeita hyökkäyksiä suoraan kohti ja kun välillä pupu meni pöksyyn, myös varovaista käppäilyä sohvan alta. Eiköhän se Kettu oppinut kuka talossa määrää, sillä nyt uskalletaan jo viilettää reippaasti ohi ilman hännän pörrötyksen tarvetta ja antaa Ketulle vähän köniin.

Suuri päivä koitti...

...viimein lauantaina 7.2.2009. MissMisery sai Elliottista pienen karvaisen kämppiksen. Kotiutuminen ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia. Käsittämättömän rohkea pentu kipitti ympäriinsä häntä pystyssä ja nuuski kaikki paikat läpi hetkessä. Jos jotain arveluttavaa tuli vastaan, herra alkoi maukua epävarmana, mutta henkilökunnan rauhoitellessa vieressä itseluottamus palasi nopeasti takaisin. Jännintä oli eksyä hetkeksi sängyn alle: helmalakanaa joka suunnassa - eikö mistään pääse pois? Siinä meinasi itku tulla, ja vähän tulikin, mutta onneksi tilanne ei ehtinyt kehittyä liian traumaattiseksi, vaan lakana nostettiin ylös ja Elliott näki jälleen päivänvalon.

Heti alusta oli selvää, että nojatuoli on tästä lähtien kissan käytössä, mikä sopiikin mainiosti henkilökunnalle, koska siinä harvemmin ehditään istua. Tosin muitakin makuupaikkoja käytettiin heti samana päivänä: iso nurkkaan sijoitettu pahvilaatikko, jossa on tyyny pohjalla, sohva, sekä Catmaxin tuulenpesä ja keskikorkeudella oleva nojataso kelpasivat kaikki uudelle asukkaalle. Paras kuitenkin oli emännän syli.

Kuvassa nopea kotiutuja: alle tunnissa löytyi hyvä paikka
pötköttelyyn ja turkinpesuun.