Mukavuus ennen kaikkea
Vastaanottokomitea, joka odottaa emäntää joka päivä oven takana, kyllästyi viimein kovalla lattialla istumiseen. Ymmärrettävää on, että pyllyhän siinä puutuu, jos ihmistä pitää tuntitolkulla odotella. Ratkaisu oli yksinkertainen: voimamies Amos kuljetti kissanpesän makuuhuoneesta eteisen kynnysmatolle. Nyt jo useamman päivän ajan pojat ovat voineet odotella ihmistä pehmeässä pesässä mukavasti makoillen.
Muutenkin pesä on tällä hetkellä suosionsa huipulla. Nukkumispaikkana se on ihan ykkönen, mutta sen voi myös ottaa mukaan leikkeihin. Amoksen mielestä ei ole mitään hauskempaa, kuin retuuttaa isoa pesää pitkin kämppää. Kuten muitakin leluja, myös kissanpesää yritettiin useamman kerran laittaa vesikippoon - huonolla menestyksellä. Oli siinä ihmisellä naurussa pidättelemistä. Amoksen avaruudellinen hahmotuskyky ei ole ihan parhaasta päästä.
7 kommenttia:
Onpa muuten ihan hirmu mukavan ja pehmeän näköinen kissanpesä! :) Ihana tuo ensimmäisen kuvan ilme myös, aivan kuin olisi ylpeä saavutuksestaan.
Voi ei, hihittelen täällä ääneen kun mietin Amosta survomassa pesää vesikuppiin :D Mutta hieno idea tuoda pesä päivystyspaikalle. Onhan se nyt ihan kamalaa istua paljaalla lattialla ;D
Se on hyvä välillä näyttää palvelusväelle, että voimaa löytyy ;)
Hienoa toimeliaisuutta nuorelta mieheltä ;) Meillä tungetaan leluja vesikupin lisäksi kenkiin. Pesät ovat toistaiseksi saaneet olla suurinpiirtein rauhassa. Mitä nyt yksi iglu on saanut hiukan hammasta ;)
Aevan ihanat pojat. Ja kamalan hassuja tempauksia niillä! :D
Jonna: Meillä tungetaan lelut kenkiin myös - ensin ne kuitenkin uitetaan litimäriksi vesikupissa...
On ne kyllä fiksuja poikia. :) Mutta kukas sitä nyt kovalla lattialla haluaisi istua kun siihen kerran voi oman pehmeän pesänkin raahata.
Lähetä kommentti