18.10.2009

25 x Amos


25 paljastusta minusta eli Amoksesta:

1. Mun nimi on Amos. Mua kutsutaan myös Possuksi, Kultapossuksi, Potsiksi ja Possukaksi, koska emännän mielestä muistutan vähän pientä porsasta ulkomuodoltani (olen sellainen hassu, tiivis pötkelö) ja koska ruokailun jälkeen nassua pestessä röhkin kuin sika.

2. Muita nimiä on Pörriäinen, Pössykkä, Pöhkö ja aina silloin tällöin Kakkapoika - jos lähden kiireellä laatikolta. Eniten mua kutsutaan kuitenkin Äijäksi. Vaikka tarviikohan tuota erikseen mainita niille, jotka ovat vähääkään tätä blogia lukeneet? Olen tosi maskuliininen tapaus. Lihasta koko mies.

3. Koska olen aika äijä, tykkään luonnollisesti tekniikasta. Olen aina mukana katsomassa, kun pyykkikonetta tai tiskikonetta laitetaan päälle. Katson tarkkaan, mitä nappuloita emäntä painaa ja teen saman perässä. Tosin kun alhaalta päin kurkottelee niin ei saa riittävästi voimaa nappien painamiseksi, mutta pääasia, että tiedän miten kone toimii. Kiinnostavinta kummankin koneen päälle laittamisessa on veden solina, joka alkaa käynnistysnapin painamisen jälkeen. Koitan aina sörkkiä tassulla joka koloon ja kokeilla missä se vesi virtaa. Asian selvitys on vielä kesken.

4. Tiedän oman kuninkaallisen arvoni, ja muistutan ylhäisistä sukujuuristani jatkuvasti läsnäolijoille, ettei kukaan vahingossakaan unohda kuinka tärkeä olen. Kun MÄÄ olen paikalla niin kaikkien huomion täytyy kiinnittyä 100%:sesti muhun, Leijonakuninkaaseen. (Emäntä on puhunut jostain ylisuuresta egosta, mitä se nyt sitten tarkoittaakin.)

5. En tykkää jäädä yksin. Mua alkaa heti itkettää, jos Elliott ja emäntä menee yhdessä ulos tai suljetun oven taa. Huudan ja kolistelen, kunnes joku tulee mun luo.

6. Elliott on mun paras kaveri. Vähän myös sellainen äitihahmo. Se lohduttaa ja pesee mua, kun oon ollut tuhma poika ja emäntä on torunut mua. Jos Elliott on vaikka nukkumassa kerällä nojatuolissa, niin meen vaan sen luo ja tungen pääni syvälle sen pehmeiden mahavillojen sekaan, niin se herää ja alkaa pestä ja halia mua. Parempaa kaveria ei voi olla.

7. Sen kanssa on myös tosi kiva riehua. Välillä ihan pörhistellään häntääkin toisillemme ja uhitellaan selkä köyryssä. Yhdessä me vedetään sellaista rallia, että huonekalut välillä kaatuilee.

8. Elliottin häntä on yksi parhaimpia leluja, mutta sen lisäksi tykkään myös rapisevista hiiristä, ikea-pehmoleluista, foliopalloista, erilaisista naruista ja kaikesta, missä on kissanminttua.

9. Oon tosi hyvä noutajakissa. Erityisesti ikea-pehmolelut (virtahepo, norsu, leijona ja panda) tykkää olla mun kyydissä ja rapisevia hiiriä on kanssa ihan kiva kuljetella. Emännällä on sellanen tapa heitellä niitä vaan ympäriinsä niin mä tuon ne sille takaisin. Ilman mua kaikki lelut olis hukassa.

10. Hallitsen myös isot rahtikuljetukset. Herra Kettu kulkee mun kyydissä kepeästi ympäri kämppää. Ei Elliottin lihaksilla vaan onnistuisi. Mä oon tän talon bodari.

11. Olen aika näppärä avaamaan kaappeja ja onkimaan erilaista tavaraa niistä. Jostain syystä emäntä on alkanut laittaa erilaisia lukkomekanismeja kaikkiin oviin. Pöh, ihan tylsää. Joka paikka on nykyään täynnä pyörävaijerilukituksia ja jeesusteippiä.

12. Kaikki märät kankaat, keittiörätit, pyyhkeet vessassa ja kuivumassa olevat pyykit kiehtovat mua suuresti. Ekaks hiffasin, että tiskialtaan luona on yleensä aina sellanen märkä rätti ja kävin jatkuvasti noutamassa sen alas ja roudailin sitä ympäriinsä. Emäntä ei sitten kai tykännyt, että märkiä rättejä lojuu lattioilla, joten se alkoi jemmata sen rätin tiskikaappiin. Ja sen seurauksena musta tulikin niin hyvä kaappien avaaja, kun oli pakko saada se märkä rätti sieltä tiskikaapista. Nykyään tosin kaikki tämä hauskanpito on kielletty ja kaapit lukittu erilaisilla vempaimilla, kuten kohdassa 11 mainitsin.

13. Toinen paha addiktio on fleece-kangas ja erilaiset neulotut jutut (lapaset, pipot yms). Niitä revin hajalle sellaisella vimmalla, että hyvä ettei pää irtoa kun riuhdon niin. Nykyään tätäkin huvitusmuotoa on rajoitettu ja saan tuhota ainoastaan muutamaa fleece-huopaa luvan kanssa.

14. Osaan tehokkaasti onkia myös kissavessan ilmasuodattimet koloistaan ja repiä ne pieneksi silpuksi. Tätäkin - yllättäen - on vaikeutettu jeesusteipin avulla. Tosi tylsää! Huumorintajuton emäntä!

15. Tykkään myös syödä rapinahiirten hännät. Kaikilta hiiriltä on häntä typistetty.

16. Ulkoilu on aivan mahtavaa. Mä yritän aina mennä ulos samalla oven avauksella kuin emäntä. Mutta kyllä mä oikeestaan tiedän, että ainoastaan valjaiden kanssa saa mennä ulkoilemaan. Jos mä jostain syystä kuitenkin pääsen livahtamaan rappukäytävään ilman valjaita, oon hetken sillai "jes, mä karkasin!" voitonriemuisena ja oveluudestani ylpeänä, mutta sitten en tiedäkään mitä mun seuraavaksi pitäisi tehdä ja palaan ihan nolona ja hädissäni takaisin asuntoon.

17. Näin syksyn tullen me ei oikeastaan enää paljon ulkoilla, mutta kesällä ulkoiltiin vähintään kerran viikossa, ja sai kiivetä puihin - ainakin jonkin matkaa. Kiipeily on tosi jees. Tärkeintä ulkoilussa on kuitenkin ruoho. Heti kun pääsee nurmikolle, on ahmittava niin paljon ruohoa, että ihan pahaa tekee välillä.

18. Yks mun lempiharrastus on syöminen. Melkein kaikki kelpaa, en pahemmin nirsoile. Tai siis, kyllä mun tietenkin joka kerta, kun kippo laitetaan eteen, on kuovittava kipot ja tarjotin lähes nurin, mutta kun oon aikani esittänyt drama queeniä, ruoka lopulta kelpaakin. Se kuopiminen on vaan tollanen kumma ehdollistuma.

19. Osaan ilmaista itseäni ja tunnetilojani erittäin monipuolisesti. Vastaan, jos multa kysytään - se nyt on vaan kohteliasta. Mulla on voimakas ääni enkä arkaile käyttää sitä. Eniten ääntä lähtee, jos olen tyytymätön emännän toimintaan. Sitä mäkätystä voi kestää vaikka kuinka kauan. Lisäksi kerron maailmalle, jos mulla on kakkahätä.

20. Kakkahätä. Se ansaitsee oman kappaleensa. Kakkahätä on ehkä kamalin asia koko maailmankaikkeudessa, toimi ruoansulatus hyvin tai huonosti. Kiroan emäntää aina kun sellainen tulee. Miksi se syöttää mulle ruokaa josta tulee kakkahätä? Se on EMÄNNÄN vika!!!! Huudan sille vihaisesti, kun mua kakattaa. Toinen tapa vastaanottaa kakkahätä on murista ensin matalalta kuin ukkonen, sitten lähteä valonnopeudella kirmaamaan ympäri kämppää samalla karjuen kuin leijona, ja lopulta - viime hetkellä - suunnata laatikolle.

21. En tykkää muiden aiheuttamista kovista äänistä. Yksi yö alkoi sataa kaatamalla, and I mean, KAATAMALLA. Sade hakkasi ikkunaan ja kolisi peltikattoa vasten. Meteli oli sietämätön. Ainoa vaihtoehto sellaisessa tilanteessa on alkaa itse huutaa ihan täysillä, että se kamala ääni peittyy. Muutkin heräsivät silloin ihastelemaan mun komeaa äänenkäyttöä.

22. Tykkään olla emännän sylissä. Yritän aina päästä syliin, mutta saan olla pitkään emännän sylissä vain sohvalla, kun emäntä katsoo leffoja. Ja Elliotthan EI saa mennä emännän syliin. Pidän siitä huolen. Emännän syli on vain mua varten. Saatan jopa kiitollisena syliin pääsystä nuolaista emännän käsivartta kerran jos useammankin.

23. Emäntä kerran tuskaili, miksen voi juoda vesikiposta, vaan kipon vierestä (suihkukaapin lattialta), niin päätin että no okei, nuollaan sitten eri paikasta. Ja toden totta, mikään ei ole niin hyvää kuin suihkukaapin seiniltä nuollut pisarat.

24. Käyn iltakoulua. Opiskelijaelämä on tunnetusti rankkaa, mutta kun motivaatio on kohdallaan, opinnot etenevät sujuvaa tahtia. Jos näen pienenkin vilauksen kosketuskepistä, alan määkyä innokkaana. Jos saisin itse päättää, elämä olisi jatkuvaa naksutinkoulutusta 24/7.

25. ...paitsi että pitäähän sitä kissan nukkuakin välillä. Mukavinta se on Elliottin lämpimässä kainalossa. Elliottin kanssa on kyllä kiva tehdä kaikkea yhdessä. Jos Elliott pesee etutassua, munkin pitää pestä oma etutassu. Jos se potkii korvaa, niin munkin korva alkaa yhtäkkiä kutiamaan. Käydään me yhtä aikaa samalla hiekkalaatikollakin, vaikka toinen loota olisi vain muutaman metrin päässä.

Ei kommentteja: