Tottakai kotiseudulla piti kierrellä esittelemässä uutta vauvaa sukulaisille. Krista-neidillä oli ollut kova ikävä poikia ("Elmoa" ja "Olliottia") - etenkin sitä pienempää rotanhäntäistä - ja he saivat nyt viettää kokonaisen iltapäivän yhdessä juosten ja leikkien ympäri taloa ja valjasteluakin kokeiltiin.
Elliottin ja Amoksen kanssa tehtiin myös visiitti emännän isoäidinluo. Taisikin olla pitkä aika siitä, kun muori oli viimeksi päässyt leikittämäänkissanpoikaa, ja tapaaminen selvästi tuotti suurta iloa sekä leikittäjälle, että leikkijälle. Amos ei pahemmin ujostele, vaan on aina valmis leikkimään, oli narun päässä kuka tahansa. Poikia sai vierailun ajan vahtia silmä tarkkana, sillä asunto oli täynnä pieniä, helposti särkyviäkoriste-esineitä, ja etenkin täyteen sullotutikkunalaudat ja piirongin päälliset vetivät uteliaita poikia magneetin tavoin puoleensa.
Kun väsy lopulta iski, Elliott vetäytyi päivälevolletyynyn alle nojatuoliin.
Heh-heh... Pakko vielä kommentoida, että mulla tulee eräs toinen eläin tuosta Amoksen ekasta kuvasta mieleen. Jokin, joka kuoli jo kauan sitten sukupuuttoon.
No, onhan raajojen mittasuhteet toki erilaiset. :)
2 kommenttia:
Ihania kuvia taas ihanista kissoista!
-Mirru
Heh-heh... Pakko vielä kommentoida, että mulla tulee eräs toinen eläin tuosta Amoksen ekasta kuvasta mieleen. Jokin, joka kuoli jo kauan sitten sukupuuttoon.
No, onhan raajojen mittasuhteet toki erilaiset. :)
-Mirru
Lähetä kommentti