10.1.2010

Pakki sekaisin

Joulu tuli ja meni, ja jouluiset kuvat maleksivat edelleen muistikortilla syystä että blogitoimituksen tietokone on alkanut toden teolla sanoa sopimustaan irti ja kuvien siirrosta, selailusta ja käsittelystä on tullut erittäin hidasta ja tuskallista, lähes mahdotonta. Vikasietotila on ollut käytössä jo pidempään, mutta nyt kone kaatuilee nonstop pienemmästäkin syystä. Vaaditaan vain minimaalinen hiiren liikutus väärään suuntaan ja reboottauskierre alkaa. Hyvä, jos nettiselain edes silloin tällöin suostuu yhteistyöhön. Tänään kuitenkin vaikuttaisi olevan jonkin verran parempi päivä, ja ehkä pieni blogin päivitys onnistuu. Jouluun palataan vielä ehkä myöhemmin, mutta kerrottakoon lyhyesti tämän hetken tilanteesta.

Elliott: "Mulla on ollut kamala viikko. Kaikki alkoi viime viikonloppuna, kun söin jotain sopimatonta. Mun vatsa meni aivan löysäksi ja piti ravata koko ajan laatikolla. Uskotte varmaan, miten ikävää tuollainen ripuli on. Pylly ihan tulessa. Amos valitti, kun laatikolla haisee, ja meni pakkomielteen riivaamana aina peittelemään mun tuotoksia laatikkoasiointini jälkeen. Sitten - aivan kuin olo ei olisi ollut jo tarpeeksi kurja - tuo emäntä yritti myrkyttää mut. Joka ruoassa oli jokin epäilyttävä sivumaku (Aptus Attapektin ja maitohappobakteeri Biobak). Kolme päivää sain sellaista myrkytettyä ruokaa, välillä söin ne ruoat, välillä en ja kun en syönyt niin emäntä ruuttasi sitä (Attapektinia) veden kanssa mun suuhun. Raakalaismaista toimintaa! Ainoa hyvä puoli tässä koko jutussa oli se, että pussiruoat kiellettiin kokonaan ja emäntä muutti meidän menun mahdollisimman lihapitoiseksi."

"Ei tässä kuitenkaan vielä kaikki: meidän juomavesikin myrkytettiin (Aptus Nutrisal), mutta mulla ja Amoksella oli niin tarkka nenä, ettei me siihen ansaan langettu. Amos aina kaatoi sen veden pois, ettei kukaan varmana erehdy juomaan myrkytettyä vettä. Arvatkaa vaan, kuka tuli sitten taas sen ruutan kanssa ja lopulta jouduin nielemään sitä litkua (vaikka suurin osa menikin lattialle, hah!). Ripuli vaan jatkui. Emäntä vaihtoi kolmannen päivän jälkeen toiseen myrkkyyn (Inupekt Forte) ja sitä suostuin syömään kanssa aika vaihtelevalla menestyksellä. Välillä ruoassa, välillä sitä tungettiin väkisin mun kurkkuun. Miten julmaa!"

"Sitten tuli uutta myrkkyä, se vasta olikin pahaa (matolääke Drontal). Niin pahaa, etten suostunut syömään sitä edes herkku-kalaruoan seassa. Emäntä etsi netistä lisää juonia, millä huijataan kissaparkaa syömään myrkkyä ja kohta se olikin sotkemassa mun etutassua pehmeällä voilla. Nam! Nuolin sen pois ja se oli ihan hyvää. Sitten tuli uusi annos. Mutta tarkka nenäni varoitti vaarasta: siinä on nyt taas sitä pahaa myrkkyä. YÄK! Kohta mun molemmat etutassut oli siinä kamalassa myrkkytahnassa. Ei voinut kuin köpöttää ympäri kämppää tönkköjaloilla ja ravistella sitä tahnaa pois niin, että lopulta seinät ja huonekalut oli kuorrutettu sillä. Ärsytti, kun Amoskin alkoi vaania ja jahdata mua ihan hulluna, kun köpöttelin ympäriinsä niin oudolla tavalla. Lopulta, kun emäntä näki, että minähän en tuota myrkkytahnaa suuhuni ota muuta kuin sylkeäkseni sen heti pois, mun suu väännettiin taas väkisin auki ja se kaikista pahin lääke tungettiin tablettina mun suuhun. Viime töikseen tuo julma ihminen otti mut kainaloon, vei vessan lavuaariin ja pesi mun tassut sillä kookoksen tuoksuisella kissashampoolla, niin lähti se rasvainen myrkkytöhnä pois. Ihminen oli märempi kuin kissa sen tassupyykin jälkeen. Sai ansionsa mukaan. Hah!"


Hämmennys valtaa mielen: "Miten ihmiset voivat olla niin julmia?"

Nyt Elliott on jo hitusen parempi, on pirteä, syö ja leikkii normaaliin tapaan, mutta edelleen on vatsa löysänä. Tilannetta tarkkaillaan.

4 kommenttia:

Elina V. kirjoitti...

Kurjia nämä vatsapöpöt, joita nyt tuntuu löytyvän lähes joka toisesta kissataloudesta. Onneksi Elliotin tilanne näyttää jo paremmalta...

Jenni kirjoitti...

Oho, aikamoinen myrkytyskertomus. Toivottavasti vatsa tulee pian kuntoon!

Outi kirjoitti...

Voi myrkyt sentään, mutta kyllä nuo mahataudit joskus on tiukassa. Meillä sitä oli liikkeellä silloin, kun Mintulla ja Mannalla oli pennut. Ei halua muistellakaan. Kyllä siinä tosiaan silloin ihmiskiduttajatkin saa pesuista osansa!

Aira kirjoitti...

Todellakin melkoinen kauhutarina :)

Touho on saanut kidutusta kovasti osakseen pikkuisena, kun lähes joka kerta kakalla käydessään astui omaan läjäänsä. Ja sitten huudettiin maailman vääryyttä kun joutui pesulle.

Touho menee huomenna lääkäriin, sitten ei enää riemuin helkkäile kulkuset. Lääkäritäti saa katsoa myös Touhon korvat, siellä on melkein viikon kutissut joku inha. Yritän seurailla myös Kisua, onko sillä samaa vaivaa.